2 Kings 4

Elisan ihmeteko: köyhälle leskelle öljyä

1Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: "Mieheni, palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli herraapelkäävä mies. Nyt velkoja tulee ottamaan molemmat poikani orjikseen."

2Elisa sanoi hänelle: "Mitä teen hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi." Hän vastasi: "Palvelijattarellasi ei ole talossa muuta kuin öljyä sen verran, mitä tarvitsen voidellakseni itseäni."

3Silloin hän sanoi: "Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon. 4Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin. Aina kun astia on täysi, nosta se syrjään."

5Niin hän meni pois hänen luotaan ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin.

6Kun astiat olivat täynnä, hän sanoi pojalleen: "Tuo minulle vielä yksi astia." Mutta hän vastasi hänelle: "Ei ole enää astiaa." Silloin öljy tyrehtyi.

7Hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: "Mene, myy öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mikä jää jäljelle."

Elisan ihme: suunemilaisen vaimon poika

8Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin, ja siellä oli arvossa pidetty nainen, joka vaati häntä aterioimaan. Niin usein kuin hän kulki sen kautta, hän poikkesi sinne aterioimaan. 9Nainen sanoi miehelleen: "Katso, minä olen huomannut, että hän, joka aina kulkee kauttamme, on pyhä Jumalan mies. 10Muurauttakaamme pieni ullakkohuone ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, tuoli ja lamppu, niin että hän tullessaan luoksemme voi vetäytyä sinne."

11Eräänä päivänä hän sitten tuli sinne, poikkesi ullakkohuoneeseen ja pani sinne maata. 12Hän sanoi palvelijalleen Geehasille: "Kutsu suunemilainen nainen." Hän kutsui tämän, ja hän astui hänen eteensä. 13Hän sanoi palvelijalle: "Sano hänelle: 'Katso, sinä olet nähnyt kaiken tämän vaivan meidän tähtemme. Voinko tehdä jotakin hyväksesi? Onko sinulla jotakin esitettävää kuninkaalle tai sotapäällikölle?'" Mutta hän vastasi: "Minähän asun heimoni keskellä."

14Hän kysyi: "Eikö siis voi tehdä mitään hänen hyväkseen?" Geehasi vastasi: "Voi kyllä: hänellä ei ole poikaa, ja hänen miehensä on vanha."

15Hän sanoi: "Kutsu hänet." Niin tämä kutsui hänet, ja hän astui ovelle.

16Elisa sanoi: "Tähän aikaan tulevana vuonna on sinulla sylissäsi poika." Hän vastasi: "Ei, herrani, sinä Jumalan mies, älä petä palvelijatartasi."

17Mutta vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan seuraavana vuonna juuri sinä aikana, jonka Elisa oli hänelle sanonut. 18Kun poika oli kasvanut isoksi, hän meni eräänä päivänä isänsä luo, joka oli leikkuuväen luona.

19Hän valitti isälleen: "Voi minun päätäni, voi minun päätäni!" Tämä sanoi palvelijalle: "Kanna hänet äitinsä luo."

20Niin palvelija otti hänet ja vei hänet äitinsä luo. Poika istui hänen polvillaan puoleenpäivään asti. Sitten hän kuoli. 21Äiti meni ylös ja laski hänet Jumalan miehen vuoteeseen, sulki oven, niin että poika jäi yksin, ja lähti pois. 22Hän kutsui miehensä ja sanoi: "Lähetä minulle palvelija ja aasintamma, niin minä riennän Jumalan miehen luo ja tulen heti takaisin."

23Hän sanoi: "Miksi menet hänen luokseen tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti." Hän vastasi: "Ole huoleti."

24Hän satuloi aasintamman ja sanoi palvelijalleen: "Aja yhä eteenpäin äläkä keskeytä matkaani, ennen kuin sanon sinulle."

25Hän lähti ja tuli Jumalan miehen luo Karmel-vuorelle. Kun Jumalan mies näki hänet kaukaa, hän sanoi palvelijalleen Geehasille: "Katso, se on suunemilainen nainen. 26Riennä nyt häntä vastaan ja kysy häneltä: 'Voitko hyvin, voivatko miehesi ja poikasi hyvin?'" Hän vastasi: "Hyvin."

27Tultuaan vuorelle Jumalan miehen luo hän tarttui hänen jalkoihinsa. Geehasi astui esiin työntääkseen hänet pois. Mutta Jumalan mies sanoi: "Jätä hänet rauhaan, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on salannut sen minulta eikä ole ilmoittanut sitä minulle."

28Hän sanoi: "Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?"

29Silloin Elisa sanoi Geehasille: "Vyötä kupeesi ja ota sauvani käteesi ja mene. Jos kohtaat jonkun, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa. Pane sauvani pojan kasvoille."

30Mutta pojan äiti sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sielusi elää: en jätä sinua." Elisa nousi ja seurasi häntä.

31Mutta Geehasi oli mennyt heidän edellään ja pannut sauvan pojan kasvoille, mutta tämä ei äännähtänyt eikä kuullut. Hän tuli takaisin häntä vastaan ja kertoi hänelle sanoen: "Poika ei herännyt."

32Kun Elisa tuli huoneeseen, katso, poika makasi hänen vuoteessaan kuolleena. 33Tultuaan sisään hän sulki oven, niin että he jäivät kahden, ja hän rukoili Herraa. 34Sen jälkeen hän nousi vuoteelle ja laskeutui pojan yli, pannen suunsa hänen suunsa päälle, silmänsä hänen silmiensä päälle ja kätensä hänen kättensä päälle. Kun hän näin kumartui hänen ylitseen, lämpeni pojan ruumis. 35Sitten hän kulki huoneessa kerran edestakaisin ja nousi ja kumartui hänen ylitseen. Silloin poika aivasti seitsemän kertaa, ja sen jälkeen poika avasi silmänsä.

36Hän kutsui Geehasin ja sanoi: "Kutsu suunemilainen nainen." Niin hän kutsui naisen, ja tämä tuli hänen luokseen. Hän sanoi: "Ota poikasi."

37Silloin nainen tuli ja lankesi hänen jalkojensa juureen, kumartui maahan ja otti poikansa ja meni ulos.

Elisan ihme: myrkyllisestä keitosta hyvää

38Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Kun profeetanoppilaat istuivat hänen edessään, hän sanoi palvelijalleen: "Pane suuri pata liedelle ja keitä keitto profeetanoppilaille."

39Eräs heistä meni kedolle poimimaan yrttejä ja löysi villin köynnöskasvin ja poimi siitä villikurkkuja viittansa täyteen. Tultuaan hän leikkeli ne keittopataan, sillä he eivät tunteneet niitä. 40He kaatoivat miesten syödä, mutta kun nämä maistoivat keittoa, he huusivat ja sanoivat: "Jumalan mies, padassa on kuolema!" Eivätkä he voineet syödä.

41Silloin hän sanoi: "Tuokaa jauhoja." Sitten hän heitti ne pataan, ja sanoi: "Kaatakaa väen syödä", eikä padassa ollut mitään vahingollista.

Elisan ihme: 20 leipää riitti isolle väelle

42Eräs mies tuli Baal-Saalisasta ja toi Jumalan miehelle ensi sadon leipää, kaksikymmentä ohraleipää ja uutta viljaa repussaan. Silloin Elisa sanoi: "Anna väelle syötävää."

43Mutta hänen palvelijansa sanoi: "Kuinka voin tarjota siitä sadalle miehelle?" Hän sanoi: "Anna väelle syödä, sillä näin sanoo Herra: He syövät, ja jää tähteeksikin."

44Niin hän tarjosi heille, ja he söivät, ja jäi tähteeksikin, Herran sanan mukaan.